Rinnakkaistallentaminen – kohti avointa julkaisukulttuuria

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä tai kirjassa julkaistun tutkimusartikkelin rinnakkaisjulkaisemista organisaation omassa tai tieteenalakohtaisessa avoimessa julkaisuarkistossa. Useilla yliopistoilla on jo oma julkaisuarkistonsa, johon tutkijat voivat rinnakkaistallentaa tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimusartikkelinsa.

Open accessin kaksi tietä – kultainen ja vihreä

Puhuttaessa avoimesta saatavuudesta ja open access –julkaisemisesta on hyvä erottaa kaksi eri linjausta. Tutkijat voivat julkaista artikkelinsa avoimesti saatavilla olevissa laadukkaissa open access –lehdissä (the Golden Road). Nämä OA-lehdet vaativat usein korkeitakin kirjoittajamaksuja artikkelien kirjoittajilta tai heidän organisaatioiltaan.Tutkijat voivat myös rinnakkaistallentaa kaupallisessa aikakauslehdessä julkaisemansa artikkelin oman organisaation avoimessa julkaisuarkistossa tai jossakin kansainvälisessä aiheenmukaisessa julkaisuarkistossa (the Green Road).  Koska vain noin 30 % maailman vertaisarviointia käyttävistä tieteellisistä lehdistä on OA-lehtiä, tarjoaa rinnakkaistallentaminen tutkijoille hyvän vaihtoehdon tutkimuksen avoimelle saatavuudelle (Suber 2012). Rinnakkaistallentaminen on tutkijoille ilmaista eikä siis vaikuta alkuperäisen julkaisufoorumin valintaan. Artikkelin aiemmin julkaissut kustantaja voi kuitenkin asettaa ehtoja artikkelien rinnakkaistallentamiselle, mutta suuri osa kustantajista sallii ainakin nk. post-print-version tallentamisen. Kustantajien ja lehtien rinnakkaistallennuskäytäntöjä voi tarkistaa Nottinghamin yliopiston ylläpitämästä SHERPA/RoMEO –palvelusta.

Avoimia julkaisuarkistoja pidetään tärkeinä

Julkaisuarkistojen avulla yliopistot tuovat omaa tutkimustaan näkyville ja lisäävät tutkimuksen vaikuttavuutta. Monissa maissa yliopistot edellyttävätkin tutkijoitaan tallentamaan tutkimusartikkeliensa rinnakkaiskopiot oman yliopistonsa avoimeen julkaisuarkistoon. Suomessa tällainen velvoite on ainoastaan Helsingin yliopistossa. Tampereen yliopistossa tutkijoita kehotetaan rinnakkaistallentamaan tutkimusartikkeliensa rinnakkaiskopiot yliopistojensa avoimeen julkaisuarkistoon. Vastaavanlainen kehotus on myös Jyväskylän yliopistossa. Suomessa rinnakkaistallentamisen velvoitteet tai kehotukset eivät ole toteutuneet tarkoitetulla tavalla. Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa tehtyjen open access-kyselyjen perusteella tutkijat pitävät rinnakkaistallentamista kuitenkin tärkeänä.  Tästä huolimatta vain pieni osa tutkijoista rinnakkaistallentaa julkaisunsa ylipistojen omiin julkaisuarkistoihin.

Tutkimusrahoittajat vaativat avoimuutta

Monet tutkimusten rahoittajat ovat ryhtyneet vaatimaan rahoittamiensa tutkimusten tulosten julkaisemista open access –periaatteen mukaisesti.  Euroopan komissio on heinäkuussa 2012 esittänyt toimenpiteitä, jotka lisäävät julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tehtyjen tulosten avointa saatavuutta. Yhtenä toimenpiteenä vuodesta 2014 lähtien kaikkien Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksella tuotettujen artikkeleiden on oltava avoimesti saatavilla. Komissio suosittaa jäsenvaltioita, että nämä soveltaisivat samanlaista open access –periaatetta myös kansallisissa ohjelmissa rahoitettujen tutkimusten osalta. Tavoitteena on saada vuoteen 2016 mennessä 60% Euroopan julkisrahoitteisissa tutkimuksissa tehdyistä artikkeleista avoimesti saataville. Samoihin aikoihin myös Britanniassa tehtiin useita tutkimustulosten avointa saatavuutta edellyttäviä päätöksiä:

The Research Councils UK
Higher Education Funding Council for England
Welcome Trust
Britannian hallitus

Jo aikaisemmin rahoittamiensa tutkimusten tutkimustulosten avointa saatavuutta ovat edellyttäneet mm. National Institutes of Health (NIH) ja European Organization for Nuclear Research (CERN).

Vuonna 2005 silloinen Opetusministeriö, nykyinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, julkaisi Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistion. Muistiossa ministeriö antaa suositukset tieteellisten julkaisujen avoimeen saatavuuteen Suomessa. Muistion koonnut työryhmä suosittaa, että ”tutkijat tarjoavat tutkimuksiaan julkaistaviksi avoimissa tiedelehdissä silloin kun heidän tieteenalallaan on valittavissa perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tieteellisiä lehtiä” ja että ”tutkijat tallentavat julkaistavista tutkimuksistaan aina rinnakkaiskopiot suomalaisiin avoimiin elektronisiin julkaisuarkistoihin”.  Vaikka muistion julkaisemisesta on jo useampi vuosi, ovat sen suositukset edelleen hyvin ajankohtaisia.

 Rinnakkaistallentamisen hyödyt

Rinnakkaistallentaminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, sillä julkaisuarkistoissa on aina linkki myös alkuperäiseen julkaisuun. Näin ollen rinnakkaistallennetun artikkelin löytyminen esimerkiksi Internetin hakukoneiden kautta markkinoi myös alkuperäistä julkaisua. Rinnakkaistallentaminen antaa julkaisulle pysyvän verkko-osoitteen ja helpottaa näin artikkelien löytyvyyttä myös omaan käyttöön ja vapauttaa tutkijat pitämästä omia julkaisu-arkistoja. Myös EU:n ja useiden muiden rahoittajien suositukset julkaisujen avoimesta saatavuudesta täyttyvät rinnakkaistallentamisen myötä.

Suomalaisilla yliopistotutkijoilla on käytössään melko kattavat tieteelliset aineistot kirjastojensa hankkimien elektronisten aineistojen kautta. Kaikkien tutkijoiden asema ei ole kuitenkaan yhtä hyvä. Esimerkiksi pienten tutkimuslaitosten ja monien kehittyvien maiden tutkijoiden kehysorganisaatioilla ei ole varaa hankkia yhtä kattavia elektronisia aineistoja. Erityisesti näiden organisaatioiden tutkijat hyötyvät artikkelien avoimesta saatavuudesta. Myös suomalaiset yliopistokirjastot joutuvat miettimään jatkossa entistä tarkemmin, mihin aineistoihin heillä on varaa aineistojen hintojen noustessa jatkuvasti.

Tanja Heikkilä
yhteistyösihteeri, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Mainokset
Kategoria(t): Aineistot, Palvelut, Tietopääoma, Yliopistokirjastot. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s