Altmetriikka – vaihtoehtoista metriikkaa

Eri alojen tutkijoiden keskuudessa on usein kritisoitu tapoja, joilla mitataan tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Erityisesti viittausanalyysit ovat olleet kritiikin kohteena. Syitä ovat olleet mm. se, että ne ovat tietokantakohtaisia, kansainväliset viittaustietokannat kattavat paremmin lääketieteen ja luonnontieteiden alat ja kohtelevat eri tieteenaloja eri tavalla riippuen siitä, millainen julkaisukulttuuri niissä on. Myös h-indeksi, jota käytetään tutkijoiden vertailussa viittausanalyysien yhteydessä, on saanut kritiikkiä.

Samoin Journal Impact Factor on herättänyt kritiikkiä tiedeyhteisössä, kun huhuja  sen mahdollisista manipuloinneista on levinnyt tiedeyhteisöissä. Myös se, miten JIF todella lasketaan, on herättänyt kysymyksiä.

Viittausten hitaus, mikä osin liittyy vertaisarvioinnin ja julkaisemisen hitauteen, on myös kiusannut tutkijoita. Viittausanalyysit kertovat menneestä ajasta, kun tutkijoita kiinnostaa enemmän se, mitä tapahtuu nyt, mistä keskustellaan, miten tutkimuksiin reagoidaan ja mihin suuntaan tieteessä ollaan menossa.

Perinteinen vertaisarviointi on koettu aikansa eläneeksi myös siksi, että se suosii konventionaalista tieteen tekemistä ja saattaa jopa estää uusien ajatuksien ja tutkimustulosten julkituloa.

Mitä on altmetriikka

Yhtenä vastauksena tähän kritiikkiin on bibliometriikan uusi suuntaus altmetriikka (altmetrics), joka muodostuu sanoista alternative (biblio)metrics tai – toisen tulkinnan mukaan – article level (biblio)metrics, koska siinä mitataan julkaisujen – ei lehden tai kirjoittajan – näkyvyyttä.

Altmetriikka on nähty myös webnatiivin sukupolven vastaiskuna aikansa eläneelle tutkimuskulttuurille. Vuonna 2010 julistettiinkin verkossa manifesti, “Altmetrics manifesto”.

Altmetriikan avulla yritetään löytää vastauksia siihen, mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt. Mistä keskustellaan? Mikä kiinnostaa toisia tutkijoita, mikä kansalaisia? Voidaanko näin saada selville tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Yhtenä ideana on se, että ei vain julkaistaisi tutkimustietoa, vaan tehtäisiin tutkimusta julkiseksi, tunnetuksi laajemminkin kuin vain tutkijapiireissä. Ihanteena on tieteen avoimuus.

Altmetriikassa keskeistä on verkossa käytävä keskustelu, sosiaalinen media. Millaista keskustelua tarjoavat Twitter, Facebook, Linkedin? Entä kirja-arvostelut, sanomalehdet ja blogit? Entä linkit tutkimusdataan ja data-arkistoihin?

Altmetriikan avulla voidaan seurata sitä, montako kertaa tutkimuksen tuotos (artikkeli, kirja jne.) saa viittauksia, twiittauksia, tykkäämisiä, jakoja, kirjanmerkkejä. Samoin, montako kertaa sitä katsotaan, ladataan, mainitaan jossain, suositellaan, ja kuinka monta kertaa sitä arvioidaan tai siitä keskustellaan.

Näitä lukuja kerätään laajasta, avoimessa verkossa olevien palvelujen joukosta, joihin sisältyy esimerkiksi Open Access-lehtiä, viittaustietokantoja, tutkimustiedon näkyvyyspalveluja ja sosiaalista mediaa. Näkyvyyspalveluja ovat esim. ORCID, ResearcherID, Google Scholar, AcademiaEdu, Mendeley, ja niiden perusajatuksena on se, että tutkijat jakavat verkkoyhteisössä omia tutkimustuloksiaan ja julkaisujaan muille ja saavat samalla palautetta, herättävät ehkä keskusteluakin.

Mitä hyötyä ja lisäarvoa altmetriikasta sitten on tutkimuksen arvioinnissa?

Altmetriikka antaa mahdollisuudet luoda “data-vetoisia tarinoita” tutkimuksen rahoittajille ja hallinnolle. Tutkijat voivat nähdä, ketkä puhuvat heidän tutkimuksistaan, mitä he sanovat niistä, ja jopa kuinka he aikovat käyttää niitä hyväksi erilaisiin tieteellisiin, kaupallisiin, poliittisiin ja julkisiin tarkoituksiin. Näin tutkijat voivat myös löytää potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja saada rakentavaa palautetta niiltä, jotka ovat kiinnostuneita ko. tutkimuksesta.

Altmetriikka antaa mahdollisuuden demokraattiseen julkiseen tarkasteluun, jossa tutkimuksen tuloksia voivat analysoida ja arvioida kaikki ne, jotka haluavat osallistua tähän keskusteluun. (Lisää tästä)

Webnatiivi tutkijasukupolvi ajattelee ja työskentelee eri tavalla kuin “paperiorientoitunut”. Voidaan kysyä, ovatko nuoret tutkijat nykyisin aikaisempien sukupolvien tutkijoita anarkistisempia? Uskaltavat he rikkoa sääntöjä? Nuoret ovat tottuneet kommentoimaan ja keskustelemaan myös tutkimustuloksista sosiaalisessa mediassa. Uskovatko he enemmän tieteen avoimuuteen ja aikamme “open data” –ajatteluun, jonka mukaan tutkimustulokset ja tutkimusdata on tarkoitettu julkaistaviksi kaikille? Yliopistokirjastojen olisi hyvä ymmärtää näitä muutostrendejä ja etsiä uutta roolia ja uusia näkemyksiä tiedeyhteisössä!

Terkon metriikkaprosessi

Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjasto Terkko on kehittänyt palveluita, joiden avulla kampuksen julkaistut artikkelit saisivat mahdollisimman suuren näkyvyyden. Nämä näkyvyyspalvelut ovatkin tärkeässä roolissa Terkon metriikkaprosessissa (tämä on käytössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSin, eli Helsinki Academic Medical Centerin, artikkeleille), jossa kirjasto on ottanut proaktiivisen roolin kehittämällä toimintamallin, jonka kautta tiedot julkaisuista leviävät verkon eri palveluihin ja sosiaaliseen mediaan.

Terkko seuraa n. 700 Suomessa tutkimusta tekevää lääketieteen tutkijaa ja kerää tiedot heidän julkaisutoiminnastaan Scholar Chart –palveluun. Palvelu näyttää läpinäkyvästi, mitä suomalaisessa lääketieteessä tutkitaan juuri tällä hetkellä. Tutkijoista on tallennettu tekijähaku kansainväliseen PubMed-tietokantaan, josta uudet viitteet kerätään Terkon FeedNavigator-palveluun RSS-syötteiden avulla ja näiden tietojen avulla päivitetään Scholar Chartia reaaliajassa.

Altmetriikan seurantapalvelut hyödyntävät mm. ns. social bookmarking –palveluita, sellaisia kuten esimerkiksi CiteULike ja Mendeley. Osana Terkon metriikkaprosessia uudet viitteet lisätään näihin palveluihin, jolloin artikkelit saavat niissä välittömästi näkyvyyttä. Mendeleystä viitteet on määritelty menemään automaattisesti suoraan Terkon Twitter-tilille, josta ne löytyvät #HelsinkiAcadMedCent –merkinnällä. Sieltä tutkijat voivat vaikkapa käydä uudelleen twiittaamassa niitä edelleen.

Terkon ylläpitämään Helsinki Academic Medical Centerin Facebook -sivulle lisätään tiedot valikoiduista, Julkaisufoorumin kolmostason artikkeleista. Nämä liitetään myös ImpactStory-altmetriikkapalveluun, jossa yksittäisen artikkelin näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittymistä voi seurata. Näiden lisäksi Pinterestiin kerätään valikoituja kuvia kampuksen open access –julkaisuista.

Terkko tarjoa myös erilaisia metriikkapalveluita Terkko Navigator –verkkopalvelun kautta. Terkko Impact –teemaprofiili kerää kaikki metriikoihin ja rankingpalveluihin liittyvät aineistot yhteen. Täältä löytyy mm. altmetriikkasivu, jonka kautta on mahdollista seurata ko. aiheen uusimpia artikkeleita ja twiittejä.

Terkko Navigator tarjoaa myös tutkijaprofiileja, jotka listaavat tutkijoiden uusimmat julkaisut. Näihin on liitetty ohjelmointirajapinnan (API) kautta myös altmetriikkatietoja mm. ImpactStory ja Altmetric –palveluista.

Terkko Kudos on Terkko Navigator –profiili, johon on kerätty kaikki Terkon kehittämät näkyvyyspalvelut, joiden avulla kirjasto pyrkii nostamaan oman kampuksensa julkaisutoiminnan vaikuttavuutta ja maailmanlaajuista näkyvyyttä.

Terkon altmetriikka-sivut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja Helsingin yliopiston kirjaston piirissä olisikin tarkoitus laajentaa palvelua myös muille kampuksille ja muille tieteenaloille.

Johtavat tietoasiantuntijat Maria Forsman ja Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto

Advertisements
Kategoria(t): Julkaisut, Laatutyö, Tutkimuksen arviointi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Altmetriikka – vaihtoehtoista metriikkaa

  1. Paluuviite: Altmetriikka – bibliometriikkaa verkkoympäristössä | UEFLibrary

  2. Paluuviite: Tallennusosoitteeksi ResearchGate? – pulpfaction

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s