Opastusvideoita Oulun yliopiston kirjastossa

Erilaiset screencastingit eli tutoriaalit eli suomeksi käännettynä opastusvideot ovat yleistyneet viime vuosina myös kirjastojen www-sivuilla. Asiakkaat asioivat yhä enemmän verkon kautta ajasta ja paikasta riippumatta, ja ovat riippuvaisia kirjaston www-palveluista ja sivuilla tarjotusta tuesta (Farkas 2007: 200).

Screencasting on erinomainen tapa opettaa tietokannan tai -järjestelmän käyttöä. Katsojan on helppo edetä videossa omaan tahtiinsa, pysäyttää ja toistaa kohta tarvittaessa. Vaikka screencastingejä käytetään kirjastoissa yleensä esittelemään kuinka tietokantoja käytetään, voidaan niiden avulla opettaa myös laajempia kokonaisuuksia kuten tiedonhankintataitoja. Käytännön esimerkkien avulla voidaan kuvata esimerkiksi aiheenmukaista hakua eri tietokannoista tai löydetyn aineiston arviointia. (Farkas 2007: 200-201.)

Oulun yliopiston kirjastossa on syksyn aikana tehty useita opastusvideoita suomeksi ja englanniksi. Ensimmäisenä valmistui syyskuun alussa käyttöönotetun Laturi-järjestelmän opastusvideot, joissa näytetään vaihe vaiheelta, miten lopputyö lähetetään Laturi-palveluun tarkastamista, hyväksymistä, arkistoimista ja esillepanoa varten.

Lisäksi olemme tehneet opastusvideot kirjan hakemisesta ja lainaamisesta, lainojen uusimisesta ja varauksen tekemisestä Oula-kokoelmatietokannassa. Kirjan hakeminen ja lainaaminen -videossa käytettiin screencastingin ohella videokuvaa kirjaston tiloista sekä konkreettinen tapahtumakulku kirjastoon saapumisesta ja kirjan etsimisestä sen lainaamiseen lainausautomaatilla.

Opastusvideoiden teko kävi kirjastossamme mahdolliseksi, kun saimme keväällä harjoittelijan, jolla oli työkokemusta leikkausassistentin tehtävistä BBC:llä. Hänelle screencastien tekeminen ja editoiminen oli tuttua puuhaa, osin työkokemuksen, osin varmasti oman harrastuneisuuden ansiosta.

Käytännössä opastusvideoiden tekeminen lähti tarpeesta kyetä tarjoamaan opiskelijoillemme yksityiskohtaiset aina saatavilla olevat ohjeet omien opinnäytteidensä syöttämisestä tietojärjestelmään. Meillä oli siis tavoite ja kohderyhmä valmiina, enää tarvittiin toteutus. Toteutus lähti käsikirjoituksen laatimisesta. Poikkeuksellisesti, harjoittelijamme äidinkielestä johtuen, käsikirjoitus laadittiin ensin englanniksi ja sitten vasta suomeksi. Käsikirjoituksen valmistuttua harjoittelijamme tallensi screencastingit, äänitti molemmankieliset ääniraidat ja lopuksi editoi kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi. Opastusvideoiden esittämistä varten kirjastolle tehtiin oma YouTube-kanava OuluUniversityLib, ja videot linkitettiin kirjaston www-sivuille.

Opastusvideoiden julkistamisen jälkeen olemme saaneet niistä pelkästään myönteistä palautetta. Uusien opetusvideoiden aiheita mietitään parhaillaan.

Kirjastomme YouTube-kanava ja opastusvideot löytyvät YouTubesta.

Lähde: Farkas, Meredith G. Social software in libraries: building collaboration, communication, and community online. Metford, N.J: Information Today, 2007.

Anna-Kaarina Linna
Suunnittelija
Oulun yliopiston kirjasto

Kategoria(t): Palvelut, Sosiaalinen media, Viestintä, Yliopistokirjastot | Jätä kommentti

Julkaisujen merkitys tiedepolitiikassa -seminaarissa pohdittiin tieteellisten julkaisujen merkitystä monesta näkökulmasta

SYN järjesti Helsingissä 19.10.2012 seminaarin otsikolla Julkaisujen merkitys tiedepolitiikassa. Seminaarin yleisönä oli yliopistokirjastojen ja tutkimuslaitosten kirjastojen ja tietopalvelujen johtajia sekä henkilökuntaa. Esiintyjiä oli yliopistojen lisäksi saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnasta.  Aiheen ajankohtaisuudesta kertoi se, että esitykset herättivät ilahduttavan paljon keskustelua.

Seminaarin aiheena oli tarkastella julkaisuja ja tieteellistä julkaisemista useasta eri näkökulmasta ja pohtia kirjastojen roolia julkaisuihin liittyvien palvelujen tarjoajana. SYN:n puheenjohtaja Mirja Iivonen toi avauspuheenvuorossaan esiin sen, että yliopistokirjastot ja niiden henkilökunta ovat jo monessa mukana: ne hankkivat tutkimusjulkaisuja asiakkaiden käyttöön, tarjoavat tukea rinnakkaisjulkaisemisessa ja kustantamisessa, tekevät julkaisuvaikuttavuuden arviointeja ja toimivat jopa itse tutkimustiedon tuottajina. Viimeaikainen keskustelu julkaisujen laadun arvioinnista ja parantamisesta ja erityisesti OKM:n uuden rahanjakomallin ohjaava vaikutus näkyvät myös jo kirjastojen arjessa.

Julkaisujen laatu

Suunnittelija Janne Pölönen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta kertoi esityksessään Julkaisufoorumiluokituksen tämänhetkisestä tilanteesta. Luokituksen vuosittainen täydentäminen on parhaillaan käynnissä ja sen seuraava kokonaisarviointi tehdään vuonna 2014. Uudet asiantuntijapaneelit valitaan ensi syksynä kaudelle 2014–2016. Nyt kun JUFO -luokitus on kytketty ministeriön rahanjakomalliin, yliopistot ymmärtävät varmasti edellistä kertaa paremmin, kuinka tärkeää on saada omat tieteenalat hyvin edustetuiksi paneeleissa.

Pölönen korosti luokituksen oikeita käyttötarkoituksia ja erityisesti sitä, että luokituksella pystytään ennustamaan vain suurten julkaisumäärien keskimääräistä laatua, eikä se siksi sovellu yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien arviointiin. Kirjastot voisivat osaltaan huolehtia siitä, että JUFOn kriteerit ja sallitut käyttötarkoitukset olisivat paremmin yliopistoyhteisön tiedossa.

Julkaisujen osuus rahanjakomallissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa rahoitusmallissa vuosille 2013–2016 julkaisut saavat paljon aiempaa suuremman painoarvon. Tämän vuoksi yliopistot ovat aktiivisesti alkaneet tarkastella omia julkaisukäytäntöjään ja alkaneet etsiä keinoja julkaisujen laadun nostamiseksi.  Opetusneuvos Olli Poropudas (OKM) keskittyikin esityksessään rahanjakomalliin esitellessään vuoden 2011 julkaisutietojen pohjalta tehtyjä laskelmia julkaisujen yksikköhinnoista. Luvut ovat vielä ainoastaan suuntaa antavia, mutta toivat silti selvästi esille, miten paljon julkaisufoorumiluokat tulevat vaikuttamaan rahanjakoon vuodesta 2015 eteenpäin. Rahanjakomalli lisää paineita myös julkaisutiedonkeruuseen, koska on entistä tärkeämpää, että koko julkaisutoiminta saadaan luotettavasti raportoitua ministeriölle. Useassa yliopistossa kirjasto on mukana tuottamassa julkaisutietorekisteriä ja siten osaltaan vastaa tietojen kattavuudesta ja luotettavuudesta.

Yliopistojen rahoitusmalli 2013-2016. Kuva Olli Poropudaksen esitelmästä.

Esitys herätti paljon kysymyksiä mm. rahanjakomallista ja Vipunen – tietovaraston roolista. Ministeriön suuntaan heitettiin myös ehdotus open access – julkaisemisen huomioimisesta rahoitusmallissa.

Avoin tiede – avoin data

Opetusneuvos Juha Haataja (OKM) käsitteli julkaisemista ja tieteellistä kommunikaatiota laajemmassa avoimen tieteen kontekstissa. Digitalisoituminen ja uudet toimintamallit tutkimuksen tekemisessä toisaalta mahdollistavat ja toisaalta edellyttävät, että tutkittu tieto on kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä.  Miten tähän avoimuuteen päästään? Haatajan mukaan tarvitaan ensinnäkin asennemuutosta. Avoimuus ei voi toteutua, ellei siihen olla valmiita panostamaan ja ellei sillä nähdä lisäarvoa tutkimukselle. Toiseksi pitää kyetä ratkaisemaan avoimeen dataan liittyviä haasteita: miten jatkuvasti kasvavaa tietomäärää hallitaan (mitä säilytetään ja mitä hävitetään), miten varmistetaan tiedon löytyminen ja hyödyntäminen ja miten turvataan oleellisen tiedon säilyminen.

Samojen haasteiden parissa painitaan niin Suomessa kuin maailmallakin.  Suomessa on käynnissä useita hankkeita avoimeen dataan liittyen. Uusimpana hankkeena Haataja mainitsi OKM:n juuri perustaman Tutkimustulosten saatavuus –työryhmän, jonka tehtävänä on toteuttaa tietoaineistokartoitus ja luoda visio tietoaineistojen saatavuuden ja hyödyntämisen tavoitetilasta.

Kirjastot voivat osallistua avoimen tieteen kehittämiseen konkreettisesti tarjoamalla tukea ja neuvontaa avoimen datan ja julkaisemisen kysymyksissä.

Avoimuuden lisääntyminen vaatii asenteiden muuttumista. Kuva Juha Haatajan esityksestä.

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi

Päivän viimeisessä varsinaisessa esityksessä tutkimuksen kehittämispäällikkö Johanna Hakala Tampereen yliopistosta kuvasi tapoja, joilla julkaisuja hyödynnetään yliopistoissa tutkimuksen arvioinnin välineenä. Esimerkkinään hän käytti viime vuonna Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyä kansainvälistä tutkimuksen arviointiprojektia. Hakala korosti, että julkaisuja on aina käytetty tutkimuksen arviointiin, koska ne ovat tieteellisen kommunikaation päätuote. Nykyisin julkaisutietojen keruu ja seuranta ovat entistä systemaattisempia ja julkaisutietoja yhdistellään entistä systemaattisemmin myös tutkimusrahoituksen ja – hankkeiden seurantaan.

Kasvanut kiinnostus julkaisuihin ja niiden laatuun on Hakalan mukaan tuonut myös ongelmia. Julkaisupaine voi johtaa tutkimuseettisiin ongelmiin, jos tutkijat alkavat paineen alla livetä hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Julkaisujen laatumittarit eivät myöskään ole ongelmattomia. Esimerkiksi JUFO –luokitus ei yksinään kerro koko totuutta laadusta, vaan laadun arviointiin tarvitaan aina useita näkökulmia ja mittareita. Seminaarin yleisöä miellytti varmasti se, että Hakala näki kirjastoilla merkittävän roolin julkaisuanalyysien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tutkimusdatan hallinnointia käsittelevä esitys peruuntui, mutta kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta käsitteli loppupuheenvuorossaan lyhyesti aihetta ja pyysi myös yleisöä pohtimaan kirjastojen mahdollisuutta kehittää uusia palveluja tutkimusdatan hallinnointiin liittyen.  Kirjastoilla on osaamista tiedon organisoimisessa ja metadatassa ja näissä asioissa voisimme ainakin opastaa tutkijoita. Toinen uusi avaus kirjastoilta voisi olla tuen tarjoamien tutkimushankkeiden tiedonhallintasuunnitelmien laatimisessa, jota toki on pienimuotoisesti yliopistokirjastoissa jo tehtykin. Näistä uusista avauksista ja askelista niiden toteuttamiseksi keskustellaan yliopistokirjastokentällä varmasti vilkkaasti jatkossakin.

Minna Niemi-Grundström
Kirjastonjohtaja
Tampereen teknillinen yliopisto

Kategoria(t): Julkaisut, Laatutyö, Palvelut, Tietopääoma, Verkostoituminen, Yhteistyö, Yliopistokirjastot | Jätä kommentti

Varajohtajat Gentin yliopiston kirjastossa

SYN:n varajohtajaverkoston toinen tutustumiskohde Belgiassa oli EU-toimielimien lisäksi Gentin yliopiston kirjasto. Gentin yliopisto kuuluu Belgian suurimpiin ja kansainvälisesti parhaiten rankattuihin yliopistoihin. Yliopiston kirjasto on tunnettu edistyksellisestä digitaalisesta kirjastostaan, merkittävästä kulttuuriperintökokoelmastaan sekä Art Nouveau –tyylisestä rakennuksestaan, kirjatornista, jonka on suunnitellut belgialainen arkkitehti Henry van de Velde.

Kirjatorni eli Book Tower. Kuva: Tanja Heikkilä

Kirjastonjohtaja Sylvia van Peteghem on 2000-luvun alusta lähtien uudistanut kirjastoa voimakkaasti. Lähtökohtana oli 200 kirjastoa ja 300 toimipistettä sekä pääkirjaston rappeutuneet tilat 1930-luvulla rakennetussa kirjatornissa. Kirjastoverkon uudistamisessa van Peteghem otti mallia Helsingin yliopistosta, jonka kirjastolaitos oli käymässä läpi samantyyppistä muutosta. Organisaation ja toimintojen kehittämisessä hänellä oli konsulttina Lundin yliopiston kirjaston johtaja Lars Björnshauge. Samanaikaisesti yliopiston kirjastoverkon rakenteellisen ja organisatorisen uudistamisen kanssa on restauroitu arkkitehtonisesti arvokasta kirjatornia. Alkusysäys siihen tuli yksityiseltä sijoittajalta, joka oli ostanut kirjaston piirrokset ja rakentamiseen liittyvät dokumentit huutokaupasta ja kiinnostui kirjaston kohtalosta. Tämä sijoittaja sai aktiivisella toiminnallaan aikaan sen, että yleinen kiinnostus kirjaston kunnostamiseen heräsi ja yliopisto sitoutui rahoittamaan kirjaston restauroinnin, joka on edelleen käynnissä. Rappeutuneesta ja väärillä menetelmillä vuosikymmenten kuluessa korjaillusta rakennuksesta on kuoriutumassa todellinen arkkitehtorinen helmi (katso Sylvia van Peteghemin artikkeli kirjatornin kunnostuksesta).

Kirjaston kulttuuriperintökokoelman juuret ovat Flaamilaisen alueen luostareissa, jotka joutuivat Ranskan vallankumouksen takia luopumaan aarteistaan. Belgian ja Flaamin historian muutkin käänteet ovat kartuttaneet kokoelmia, jotka kuin ihmeen kaupalla säästyivät alueella riehuneista maailmansodista. Kulttuuriperintökokoelmiin kuuluu ikivanhoja käsikirjoituksia ja papyruksia, valokuvia sekä harvinaisuuksia 1800- ja 1900-luvuilta. Osa kokoelmista on digitoitu ja avattu käyttöön Creative Commons-lisenssillä.

Vuonna 2007 käynnistyi Google-projekti, jossa Google digitoi kirjaston kokoelmista 300 000 teosta: käsikirjoituksia, kuvia, ennen vuotta 1872 ilmestyneitä kirjoja ja muita copyrightin ulkopuolella olevia teoksia. Digitoinnista ei kirjastolle aiheudu muita kustannuksia kuin se työ, mitä kirjojen valinta ja digitoitavaksi lähettäminen ym. valmistelutoimet edellyttävät. Kirjastossa ollaan erittäin tyytyväisiä Google-yhteistyöhön ja siihen miten kokoelma saa näkyvyyttä tämän projektin ansiosta.

Näkymä kirjatornista kaupungille päin. Kuva: Tanja Heikkilä

Lars Björnshaugen raportti on ohjannut Gentin yliopiston kirjaston kehittämistä, jossa tavoitteena oli moderni rakenne, joka sopeutuu tulevaisuuden haasteisiin ja jossa yhdistyvät tämän päivän tutkimuksen ja opetuksen tarpeet sekä kulttuuriperinnön vaaliminen ja käyttöön asettaminen. Digitaalisen kirjaston kehittämistä on jatkettu uusien konsulttien neuvoilla. Vuonna 2011 kirjasto kutsui avukseen kaksi kirjastoautomaation asiantuntijaa, Kristiina Hormia-Poutasen Suomen Kansalliskirjastosta sekä Herbert Van de Sompelin Los Alamos National Laboratorysta, Yhdysvalloista. Herbert Van de Sompel on Gentin yliopiston kasvatti, joka on opiskellut ja työskennellyt Gentin yliopiston kirjastossa ja siellä kehittänyt SFX-linkityspalvelun, joka on meillekin tuttu Nelli-portaalin osa.

Lukusalissa on komeat puiset pöydät. Kuva: Annu Jauhiainen

Gentin yliopiston kirjasto on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa. Siellä on menestyksellisesti yhdistetty historiallinen kulttuuriperintökokoelma ja digitaalinen kirjasto. Päällimmäiseksi tästä vierailusta jäi voimakas ja innostunut kehittäminen ja uudistaminen, jonka vaikutus tuntuu kaikilla saroilla: organisaatiossa, toiminnoissa, kokoelmissa ja rakennuksessa.

SYN:n varajohtajien opintomatkalaisten vierailusta EU-toimielimiin on aikaisemmin julkaistu oma kirjoituksensa tässä blogissa.

Annu Jauhiainen
Suunnittelupäällikkö
Kansalliskirjasto

Kategoria(t): Kansainvälisyys, Kirjastorakennukset, Palvelut, Tietopääoma, Verkostoituminen, Yhteistyö, Yliopistokirjastot | Jätä kommentti

LibGuides – apu tietoaineistojen tehokkaaseen käyttöön

Yliopistot käyttävät huomattavia määriä rahoituksestaan tietoaineistojen hankkimiseen ja näiden saatavuuden varmistamiseen tutkijoille ja opiskelijoille. Kirjastoille yksi suuri haaste on ollut näiden kalliiden aineistojen ja työkalujen saaminen tehokkaaseen käyttöön. Yksi apu tähän haasteeseen on maailman yliopistokirjastoissa paljon käytetty Libguides-järjestelmä.

LibGuides

LibGuides on amerikkalaisen Springshare-yhtiön tarjoama julkaisualusta kirjastoille erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Peruslähtökohta järjestelmässä on sisällöntuotannon ja ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman varsinaisten it-asiantuntijoiden tarvetta. Teknisen helppouden lisäksi LibGuides-järjestelmään luotavien sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö, jonka tuottamista sisällöistä voi etsiä ideoita omiin oppaisiin. LibGuides mahdollistaa peräti toisten tekemien sisältöjen käytön sellaisenaan omissa oppaissa: pelkkä luvan pyyntö oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella esim. Harvardissa tehty sisältö näkyy sellaisenaan omassa oppaassa. Toki tätä ominaisuutta hyödynnetään huomattavasti enemmän oman kirjaston sisällä ja se myös toimii erinomaisesti. Joka tapauksessa yhteisöön kuuluu tällä hetkellä yli 3500 kirjastoa, joista noin kaksi kolmasosaa on korkeakoulukirjastoja.

LibGuidesin käyttö Oulun yliopiston kirjastossa

Oulun yliopiston kirjasto päätti keväällä 2012 hankkia LibGuides-järjestelmän alustaksi erilaisille verkko-oppailleen. Tilauksen jälkeen Springsharelta saatiin täysin toimiva alusta, jolla oli jo valmiina kirjaston sen aikaisia www-sivuja mukaileva ulkoasu. Kirjaston www-sivujen ulkoasun uudistuessa Springshare myös muokkasi maksutta LibGuides-järjestelmän uusia kirjaston sivuja noudattavaan muotoon toimittamamme mallin avulla.  Järjestelmän ulkoasun haluttiin noudattavan kirjaston varsinaisten www-sivujen ulkoasua, jotta sivujen käyttäjien ei tarvitse ajatella siirtyneensä kirjaston www-sivulta muualle, vaan LibGuides-sisällöt ovat heille osa kirjaston www-sivuja. Tämän vuoksi myös LibGuides-nimitystä ei ole otettu markkinointikäyttöön, vaan sana näkyy ainoastaan sivujen www-osoitteessa.

Oulun yliopiston kirjastossa LibGuides-järjestelmää päädyttiin ainakin alkuvaiheessa käyttämään lähinnä erilaisten tiedonhaun oppaiden julkaisualustana. Tiedonhaun tieteenalaoppaat ovat järjestelmän keskeisintä sisältöä ja tieteenalaoppaita on tällä hetkellä julkaistu yli 50 kappaletta. Huomion arvoista on, että LibGuides-järjestelmä saatiin Oulussa käyttöön huhtikuun alussa 2012 ja elokuun lopussa oli julkaistu jo noin 50 opasta. Mitään erillistä rahoitusta tähän ei ollut vaan informaatikot toteuttivat sisällöt muiden töidensä ohessa.

Esimerkki tieteenalaoppaasta. Kunkin oppaan tekijällä oli varsin vapaat kädet tuottaa tieteenalaa tukevaa sisältöä. Lähinnä yksittäisen oppaan rakenne (=oppaan välilehdet) sovittiin yhteisesti ja oppaat ovat rakenteellisesti samanlaisia.

Oulussa on pyritty tuomaan eri tieteenalojen tietoaineistoja monipuolisesti esille jo vuosia tuottamalla Nelliin yliopiston tieteenaloille omia tietokantalistauksia erilaisten alakategorioiden alle. LibGuides-järjestelmän tieteenalaoppaat ovat osoittautuneet huomattavasti Nellin tietokantalistauksia monipuolisemmiksi työkaluiksi, joissa pystytään tuomaan esille tietokantojen ja työkalujen lisäksi myös mm. ohjeistusta tietokantojen käyttöön ja tiedonhaun prosessin eri vaiheisiin sekä parantamaan tietoaineistojen löytyvyyttä myös varsinaisten tietokantojen ulkopuolelta mm. painetun aineiston osalta.

Tieteenalaoppaat ovat ottaneet luontevan paikkansa tiedonhankinnan opetuksen perustyökaluna, joka tulee jatkossa tutuksi jokaiselle opetukseemme osallistuvalle opiskelijalle tieteenalasta tai opintojen vaiheesta riippumatta. Tietysti tieteenalaoppaiden merkitys korostuu myös omatoimisesti tiedonhakua tekevien tukena, jolloin esim. oikeat tietokannat kuhunkin tarpeeseen ja apu niiden tehokkaaseen käyttöön on tiedonhakijoiden helposti löydettävissä.

Kokemukset

Tähän mennessä tieteenalaoppaista on saatu käyttäjiltä käytännössä vain positiivista palautetta. Rohkeimmat ovat jo päivitelleet, että miten enää voisi tulla toimeenkaan ilman tieteenalaoppaita. Tosin varsinaisten käyttäjien puolelta palautteen määrä on ollut vielä vähäistä ja määrällisesti merkittävimmät palautteet saadaan myöhemmin syksyllä, kun tiedonhankinnan opetuksessa järjestelmällisesti kerättävä kurssipalaute käydään läpi.

Informaatikkojen puolelta kokemuksia onkin sitten kertynyt runsaasti tieteenalaoppaiden ollessa osa jokapäiväistä työtä niin opetuksessa kuin tietopalvelussa. Tieteenalaoppaiden kautta tietoaineistojen käyttöä on helppo opettaa ja neuvoa. Oppaiden ylläpidon helppous ja monipuoliset mahdollisuudet antavat myös informaatikoille uusia mahdollisuuksia tuoda asiantuntemustaan paremmin hyödynnettäväksi. Lisäksi LibGuides antaa sisältöjensä käytöstä monenlaista tietoa. Esimerkiksi käyttötilastoja voidaan kerätä jopa linkkitasolta: eli voidaan vaikka seurata, valitsevatko jonkun tieteenalan käyttäjät mieluummin listalta Scopuksen kuin Web of Sciencen tms. Käyttäjillä on myös mahdollisuus antaa kommenttejaan ja parannusehdotuksiaan käytännössä jokaiseen kohtaan oppaissa: harmi kyllä, kommentointiominaisuutta ei ole vielä innostuttu käyttämään.

Kaiken kaikkiaan ensi kokemuksemme LibGuidesin ”tulemisesta taloon” ovat olleet kaikilta osin positiivisia. Järjestelmää ei voi kuin suositella kaikille muillekin suomalaisille yliopistokirjastoille.

Jani Sassali
Informaatikko
Oulun yliopiston kirjasto

Kategoria(t): Aineistot, Informaatiolukutaito, Palvelut, Tiedonhankintataidot, Yliopisto-opiskelijat | Jätä kommentti

Yliopistokirjastojen varajohtajia opintomatkalla Brysselissä

SYN:n varajohtajaverkosto suunnitteli kuluvan vuoden alkupuolella toimintaansa ja yhdeksi päämääräksi valikoitui yhteinen tutustumismatka. Yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat EU-toimielimet ja Bryssel. Yhteydet edustustoon hoiti verkoston varapuheenjohtaja Leena Toivonen Tampereen yliopiston kirjastosta ja matka järjestyi edustuston tuella syyskuun lopussa (26.-28.9.2012). Ohjelman sisältöön voitiin esittää toiveita ja ajoissa etukäteen saatiin sekä ohjelma että muu ohjeistus. Ensimmäisenä aamuna ilmeni, että EU-toimielimiin ei niin vain kävelläkään sisään, vaan passit tarkistetaan, saadaan Visitor-laput ja sen jälkeen odotetaan päivän organisoijaa ja kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Komission rakennus sijaitsi hotellimme lähellä, joten matkat taittuivat kävellen lämpimässä ja ajoittaisen sateisessa säässä.

EU:n toimistot ovat keskittyneet samalle Schumannin
alueelle, kuvassa komission rakennus. Kuva: Annu Jauhiainen

Korkeakoulupolitiikan tavoitteista

Yliopistokirjastoja kiinnostivat erityisesti tekijänoikeudet, korkeakoulupolitiikka ja Open Access, jotka olivatkin päivien painopisteitä. Korkeakoulupolitiikasta ja sen uusista suuntaviivoista kertoi koulutus- ja kulttuuriosaston pääosastolta William Aitschison. Euroopan unionilla on koordinoiva ja tukeva rooli, sillä maat ovat itse vastuussa omista koulutusjärjestelmistään. Tämä tarkoittaa 27 maata ja siten 27 erilaista järjestelmää. Tosin EU:n järjestelmät Erasmus, ECTS ja Bologna prosessi ovat tehneet liikkuvuuden ja arvioinnin helpommaksi.

Aitschison esitteli korkeakoulupolitiikan tavoitteita ja totesi, että koulutus – ja erityisesti korkeakoulutus – korostuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eurooppa 2020 ohjelmassa todetaan, että Eurooppa tarvitsee korkeakoulutettuja, joilla on monipuolinen koulutus, työelämätaidot, ja ennen kaikkea, heitä tarvitaan entistä enemmän. Euroopassa 25–64 -vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on keskimäärin n. 26 %, ennusteiden mukaan heitä tarvitaan n. 35 % työmarkkinoille vuonna 2020. Tavoitteena on, että 30–34 –vuotiaista 40 % olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita vuonna 2020. Suomen luvut ovat EU-maiden kärkijoukossa. Aitschison totesi opiskelijoiden tarvitsevan myös muita taitoja kuten ”transversal skills” (kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja viestintätaitoja). Keskustelussa toimme esiin, että yliopistokirjastoissa näemme tässä yhteyksiä myös informaatiolukutaitoon.

Komissiossa on myös kaavalitu uutta yliopistojen rankingjärjestelmää U-multirankia, joka kattaisi laajemman mittarivalikoiman, ei vain tutkimusta. Korkeakoulupolitiikan tavoitteet tiivistettyinä löytyvät yhdestä uusimmasta ja tärkeimmästä asiakirjasta: “Supporting Growth and Jobs: an Agenda for the modernisation of Europe’s higher education systems “  COM(2011) 567 final.

Kuva komission vierailupalveluiden aulasta. Kuva: Annu Jauhiainen

Komissiolta Open Accessia koskeva suositus jäsenvaltioille kesällä 2012

Komission Open Access -politiikkaa esitteli Jean -Francois Deschamps, joka siteerasi tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavaa komissaaria Geoghegan-Quinnia: ‘We need [...] a unified research area that brings together people and ideas in a way that catalyses science and world-leading innovation.  Open access can help make this vision become a reality.’

Komission tavoitteena on mm. kehittää ja toteuttaa Open Accessia tutkimusprojekteihin, joita rahoitetaan EU:n tuella. Tavoitteena on lisäksi edistää Open Access -yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken. Komissio on toiminut varsin aktiivisesti, sillä kesällä 2012 julkaistiin kaksi tiedonantoa ja yksi suositus Open Access asioita koskien. Suositus koskee jäsenvaltioita ja suosituksessa komissio kehottaa määrittelemään ja toteuttamaan menettelytapoja julkisilla varoilla tuotetun tutkimuksen tulosten ja julkaisujen avoimeen julkistamiseen.

Komission keskuskirjasto ja komission vierailuvierailupalvelut sijaitsevat vanhassa luostarissa ja kirkossa. Tämän holvikaaren takana on komission keskuskirjasto. Kuva: Annu Jauhiainen

Komission keskuskirjasto

Kirjastonhoitaja Taavi Saarimäki edusti komission kirjastoa. Komission keskuskirjasto on avoin komission ja muiden instituutioiden sekä järjestöjen virkamiehille. Kaikilla pääosastoilla on oma kirjastonsa, joista pääosastot vastaavat. Talousnäkymät vaikuttanevat myös EU-toimielimissä, sillä Saarimäen mukaan monia osastojen kirjastoja on lakkautettu, ne on yhdistetty toisiin kirjastoihin tai toimintaa on siirretty keskuskirjastolle. Esityksensä aluksi Saarimäki toivoi kuulevansa Suomen yliopistokirjastojen nykyisistä näkymistä ja mahdollisista haasteista. Keskustelukierros kokosi yhteisen listan; uudet toiminnot, tutkijapalveluihin vastaaminen, kirjastojen asema korkeakouluissa, talousnäkymät jne. Saarimäki puhui myös kirjaston tarjoamasta uudesta sivustosta, joka kokoaa komission käyttämät sosiaalisen median sivustot helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että komission sisäisessä tiedonvälityksessä käytetään mm. Yammeria, joka toimii sosiaalisena verkostopalveluna. Esityksen lopuksi pääsimme vierailemaan kirjastoon.

Vierailun aikana kuullut muutkin esitykset olivat kiinnostavia ja esitysten pitäjät olivat innostuneita aiheestaan, joka myös aktivoi ryhmäämme. Suomen sijoitus jäsenmaiden eri vertailussa oli huippuluokkaa ja esitysten pitäjät sen mielellään meille kertoivatkin. Saimmekin organisoijilta kiitosta aktiivisuudesta ja he toivoivatkin, että yliopistokirjastojen osallistujille tarjoutui mahdollisuus saada kontakteja asioita hoitaviin henkilöihin.

Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen
Hallintopäällikkö
Tritonia Vaasan tiedekirjasto

Leena Toivonen
Hallintopäällikkö
Tampereen yliopiston kirjasto

Kategoria(t): Johtaminen, Kansainvälisyys, Kirjastorakennukset, Verkostoituminen, Yhteistyö | Jätä kommentti

Rinnakkaistallentaminen – kohti avointa julkaisukulttuuria

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä tai kirjassa julkaistun tutkimusartikkelin rinnakkaisjulkaisemista organisaation omassa tai tieteenalakohtaisessa avoimessa julkaisuarkistossa. Useilla yliopistoilla on jo oma julkaisuarkistonsa, johon tutkijat voivat rinnakkaistallentaa tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimusartikkelinsa.

Open accessin kaksi tietä – kultainen ja vihreä

Puhuttaessa avoimesta saatavuudesta ja open access –julkaisemisesta on hyvä erottaa kaksi eri linjausta. Tutkijat voivat julkaista artikkelinsa avoimesti saatavilla olevissa laadukkaissa open access –lehdissä (the Golden Road). Nämä OA-lehdet vaativat usein korkeitakin kirjoittajamaksuja artikkelien kirjoittajilta tai heidän organisaatioiltaan.Tutkijat voivat myös rinnakkaistallentaa kaupallisessa aikakauslehdessä julkaisemansa artikkelin oman organisaation avoimessa julkaisuarkistossa tai jossakin kansainvälisessä aiheenmukaisessa julkaisuarkistossa (the Green Road).  Koska vain noin 30 % maailman vertaisarviointia käyttävistä tieteellisistä lehdistä on OA-lehtiä, tarjoaa rinnakkaistallentaminen tutkijoille hyvän vaihtoehdon tutkimuksen avoimelle saatavuudelle (Suber 2012). Rinnakkaistallentaminen on tutkijoille ilmaista eikä siis vaikuta alkuperäisen julkaisufoorumin valintaan. Artikkelin aiemmin julkaissut kustantaja voi kuitenkin asettaa ehtoja artikkelien rinnakkaistallentamiselle, mutta suuri osa kustantajista sallii ainakin nk. post-print-version tallentamisen. Kustantajien ja lehtien rinnakkaistallennuskäytäntöjä voi tarkistaa Nottinghamin yliopiston ylläpitämästä SHERPA/RoMEO –palvelusta.

Avoimia julkaisuarkistoja pidetään tärkeinä

Julkaisuarkistojen avulla yliopistot tuovat omaa tutkimustaan näkyville ja lisäävät tutkimuksen vaikuttavuutta. Monissa maissa yliopistot edellyttävätkin tutkijoitaan tallentamaan tutkimusartikkeliensa rinnakkaiskopiot oman yliopistonsa avoimeen julkaisuarkistoon. Suomessa tällainen velvoite on ainoastaan Helsingin yliopistossa. Tampereen yliopistossa tutkijoita kehotetaan rinnakkaistallentamaan tutkimusartikkeliensa rinnakkaiskopiot yliopistojensa avoimeen julkaisuarkistoon. Vastaavanlainen kehotus on myös Jyväskylän yliopistossa. Suomessa rinnakkaistallentamisen velvoitteet tai kehotukset eivät ole toteutuneet tarkoitetulla tavalla. Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa tehtyjen open access-kyselyjen perusteella tutkijat pitävät rinnakkaistallentamista kuitenkin tärkeänä.  Tästä huolimatta vain pieni osa tutkijoista rinnakkaistallentaa julkaisunsa ylipistojen omiin julkaisuarkistoihin.

Tutkimusrahoittajat vaativat avoimuutta

Monet tutkimusten rahoittajat ovat ryhtyneet vaatimaan rahoittamiensa tutkimusten tulosten julkaisemista open access –periaatteen mukaisesti.  Euroopan komissio on heinäkuussa 2012 esittänyt toimenpiteitä, jotka lisäävät julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tehtyjen tulosten avointa saatavuutta. Yhtenä toimenpiteenä vuodesta 2014 lähtien kaikkien Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksella tuotettujen artikkeleiden on oltava avoimesti saatavilla. Komissio suosittaa jäsenvaltioita, että nämä soveltaisivat samanlaista open access –periaatetta myös kansallisissa ohjelmissa rahoitettujen tutkimusten osalta. Tavoitteena on saada vuoteen 2016 mennessä 60% Euroopan julkisrahoitteisissa tutkimuksissa tehdyistä artikkeleista avoimesti saataville. Samoihin aikoihin myös Britanniassa tehtiin useita tutkimustulosten avointa saatavuutta edellyttäviä päätöksiä:

The Research Councils UK
Higher Education Funding Council for England
Welcome Trust
Britannian hallitus

Jo aikaisemmin rahoittamiensa tutkimusten tutkimustulosten avointa saatavuutta ovat edellyttäneet mm. National Institutes of Health (NIH) ja European Organization for Nuclear Research (CERN).

Vuonna 2005 silloinen Opetusministeriö, nykyinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, julkaisi Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistion. Muistiossa ministeriö antaa suositukset tieteellisten julkaisujen avoimeen saatavuuteen Suomessa. Muistion koonnut työryhmä suosittaa, että ”tutkijat tarjoavat tutkimuksiaan julkaistaviksi avoimissa tiedelehdissä silloin kun heidän tieteenalallaan on valittavissa perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tieteellisiä lehtiä” ja että ”tutkijat tallentavat julkaistavista tutkimuksistaan aina rinnakkaiskopiot suomalaisiin avoimiin elektronisiin julkaisuarkistoihin”.  Vaikka muistion julkaisemisesta on jo useampi vuosi, ovat sen suositukset edelleen hyvin ajankohtaisia.

 Rinnakkaistallentamisen hyödyt

Rinnakkaistallentaminen lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, sillä julkaisuarkistoissa on aina linkki myös alkuperäiseen julkaisuun. Näin ollen rinnakkaistallennetun artikkelin löytyminen esimerkiksi Internetin hakukoneiden kautta markkinoi myös alkuperäistä julkaisua. Rinnakkaistallentaminen antaa julkaisulle pysyvän verkko-osoitteen ja helpottaa näin artikkelien löytyvyyttä myös omaan käyttöön ja vapauttaa tutkijat pitämästä omia julkaisu-arkistoja. Myös EU:n ja useiden muiden rahoittajien suositukset julkaisujen avoimesta saatavuudesta täyttyvät rinnakkaistallentamisen myötä.

Suomalaisilla yliopistotutkijoilla on käytössään melko kattavat tieteelliset aineistot kirjastojensa hankkimien elektronisten aineistojen kautta. Kaikkien tutkijoiden asema ei ole kuitenkaan yhtä hyvä. Esimerkiksi pienten tutkimuslaitosten ja monien kehittyvien maiden tutkijoiden kehysorganisaatioilla ei ole varaa hankkia yhtä kattavia elektronisia aineistoja. Erityisesti näiden organisaatioiden tutkijat hyötyvät artikkelien avoimesta saatavuudesta. Myös suomalaiset yliopistokirjastot joutuvat miettimään jatkossa entistä tarkemmin, mihin aineistoihin heillä on varaa aineistojen hintojen noustessa jatkuvasti.

Tanja Heikkilä
yhteistyösihteeri, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Kategoria(t): Aineistot, Palvelut, Tietopääoma, Yliopistokirjastot | Jätä kommentti

Kirjastoarkkitehtuurin uudet suunnat – Designing the Future Library -seminaari Helsingin IFLAn yhteydessä

Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kirjastoalan 78. kansainvälinen IFLA-konferenssi järjestettiin Helsingissä elokuun 11.-17. päivänä teemalla Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja sen vetäjänä toimi Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Osanottajia oli n. 160 henkeä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Uusi keskuskirjasto Helsinkiin vuonna 2017

Helsingin kaupungin kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kuvasi puheenvuorossaan lähtökohtia, joihin Helsingin uuden keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on pohjautunut. Keskustakirjasto avataan vuonna 2017.  Se tullaan rakentamaan kaupungin sydämeen, Töölönlahden rannalle ja sitä tulee käyttämään päivittäin n. 5000 kaupunkilaista. Heidän kirjastoon liittyviä unelmiaan on kerätty Keskustakirjasto 2017 -sivustolle, josta löytyy myös paljon muuta tietoa arkkitehtikilpailusta ja kirjastosuunnittelusta.

Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto Kaisa-talossa avattiin 3.9.

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kaisa Sinikaran esitykseen sisältyi mm. Helsingin yliopiston kirjastotoimen 15 vuotta kestäneen kehitysvaiheen kuvaus, jonka kuluessa n. 160:stä monen kokoisesta kirjastotoimipisteestä kehitettiin yhtenäinen vuoden 2010 alussa syntynyt yliopiston erillislaitos, Helsingin yliopiston kirjasto.

Pitkän kehitysvaiheen päätteeksi Keskustakampuksen kirjaston toimipisteet käyttäytymistieteellistä Minervaa lukuun ottamatta pääsivät kesällä 2012 saman katon alle Kaisa-talon kirjastotilaan, joka nimettiin Helsingin yliopiston pääkirjastoksi. Kaisa-talo on näyttävä osa Helsingin yliopiston WDC 2012 -vuoden teemoja ja hankkeita.

Näyttävät kierreportaat vievät kerroksesta toiseen uudessa Kaisa-talossa sijaitsevassa Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Kuva: Veikko Somerpuro.

Arkkitehti Matti Huhtamies Kaisa-talon suunnitelleesta Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä aloitti esityksensä otteella Kaisa-talon rakentamisesta kertovasta elokuvasta. Hän jatkoi kertomalla, mistä Kaisa-talossa on kyse. Miksi rakennus on sellainen kuin se on? Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. talon sijainti, ympäristö, rakennuksen merkittävyys, tilojen hahmottuminen sisältä käsin ja tarve erityyppisten tilojen vyöhykkeisiin.

Kansalliskirjaston uudistushanke

Seminaarin Porthania I:ssä pidetyn osuuden päätteeksi arkkitehti Pauno Narjus kertoi Kansalliskirjaston päärakennuksen uudistushankkeesta. Sen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Esityksestä sai hyvän kuvan siitä, miten vaativaa on saattaa vanhaa, suojeltua arvorakennusta mm. nykyajan teknologian edellyttämään kuntoon.

Seminaarin osallistujat saivat Narjuksen esittelemistä pohjapiirroksista havainnollisen käsityksen Kansalliskirjasto-rakennuksen alkuperäisistä tiloista ja niihin kohdistuneista uudistus- ja laajennustoimista, joita on toteutettu läpi vuosikymmenten.

Kaksi tuntia kestäneen seminaarin jälkeen osallistujat johdatettiin yhdyskäytävää myöten Porthanian ja Aleksandrian aulan kautta Kaisa-taloon tutustumaan Helsingin yliopiston pääkirjastoon, jonka ovet avattiin yleisölle yliopiston avajaispäivänä 3.9. klo 9.

Helsingin yliopiston opiskelijat pääsevät opiskelemaan värikkäillä sohvilla uudessa pääkirjastossa. Kuva: Veikko Somerpuro.

Lisää kuvia seminaarista Helsingin yliopiston pääkirjaston Facebook-sivulla.

Teksti:
Päivi Lammi, suunnittelija ja
Eeva-Liisa Viitala, tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto

 

Kategoria(t): Kansainvälisyys, Kirjastoalan tapahtumat, Kirjastorakennukset, Yliopistokirjastot | Jätä kommentti

On the Road to Information Literacy – a satellite meeting of IFLA 2012 at Tampere University

Library professionals as gate openers

Tampere University Library hosted a two-day satellite event at IFLA 2012 “The road to Information Literacy – Librarians as Facilitators of Learning”, with over 130 library professionals from around the world attending. Many of the visitors continued to the main IFLA conference in Helsinki, but a number of them just came to the preconference in Tampere to hear about the important issues in IL education.

The Head of Communications of Tampere University, Katja Kannonlahti opened the satellite conference by saying: ”University staff and students need your help as information professionals. You are not the gatekeepers, but the gate openers. There is nothing without information.” The role of the university library and librarians in the academic society is acknowledged and well appreciated in Finland. At the University of Tampere, the theme of the satellite is very topical, because brand new study programs are being launched this autumn with IL education in the curriculum for all students across the disciplines, and the students are equally offered IL sessions during different phases of their studies.

The satellite introduced two distinguished key note speakers, Kirsti Lonka and Carol Kuhlthau.

The university students grow into reflective professionals

Kirsti Lonka, a professor and vice dean of the Faculty of Behavioural Sciences at the University of Helsinki, Finland, talked on the topic of “Engaging Learning Environments for the Future”. She emphasized the importance of learning technology as a tool for working, not just for entertainment. The students are already familiar with the latest technology, which should be taken into account and utilized, when developing academic working habits and teaching practices.

Professor Kirsti Lonka having her presentation.

University teachers should stimulate the students’ own thinking processes.  In her presentation, she analysed the concept of interest. In fostering the learning process and reflective thinking, she said that maintaining interest is a key element: the students who experience more interest also perform better. Furthermore, even mass education can be engaging and promote a feeling of flow.  As the students grow into reflective professionals, they deal with academic emotions, which was an interesting concept in her presentation. She also pointed out the importance of developing and supporting collectively cultivated learning practices, not just an individual learning process. In her opinion, learning takes place in multiple spaces: whether those be the physical, virtual, social, mobile and mental spaces of learning.  Designing learning spaces is an important part of designing education, with the new Kaisa House at Helsinki University as her intriguing example.

 The Information seeking process involves feelings

Carol Kuhlthau, professor emerita of library and information science at Rutgers University, United States, gave an interesting key note speech on the second day of the seminar under the title “Librarians facilitating learning through guided Inquiry”.  Carol Kuhlthau, perhaps one of the most well-known researchers on the information seeking process has been affected by constructivist theories of learning, authoring and co-authoring the well-known books Seeking Meaning (2004), Guided Inquiry (2007), and Guided Inquiry Design (2012).  She wanted to emphasize the role of value-added librarians. She said that librarians are increasingly more needed in the dynamic and cluttered information surroundings, and that it is a common misunderstanding that the library is not needed anymore.

Professor emeritus Carol Kuhlthau discussing with conference participants after her presentation.

Professor Kuhlthau said: “Students have feelings, they are thinking and they are doing!” As information literacy instructors, we should understand this tripartite learning process.  I think we can conclude that in IL education we should support the students in the cognitive level, as academic thinkers, we should reassure their confidence in using academic information resources as well as give them practical hands-on exercises and teach them to actively use these skills which are crucial for them in succeeding in their academic studies as well as addressing real working life problems.

Furthermore, she defined the “library as an inquiry lab for information literacy”. Information workers are in her opinion an important asset to the community. Interesting similarities could be seen in Lonka’s and Kuhlthau’s presentations although they are coming from two academic disciplines. Both see that the idea of interest and feeling are important when it comes to learning, and that the teaching librarian plays an important role in supporting the student in the academic research and study process, stimulating and facilitating that process.

How to teach Information literacy – a variety of ideas

Conference book.

The satellite was sponsored by the Continuing Professional Development & Workplace Learning and Information literacy sections of IFLA, which two main themes were well represented in the program.  During the two-day conference, we heard interesting presentations about IL education and professional development from a variety of inspiring angles.  Some of the presenters also published their articles in the Conference book. The book offers a chance to look at interesting articles from the professional development perspective as well as take a look at effective information literacy interventions done in different parts of the world.

Sharon Favaro from Seton Hall University, USA, talked about first-year students, the role of technology in reshaping research experiences, and using the students’ prior knowledge skills, such as social media skills, to open the door to learning something new. From University of Illinois at Urbana-Champaign came Lisa Janicke Hinchliffe whose two presentations gave important and theoretically grounded yet practical advice in designing and assessing high-quality information literacy instruction, and supporting one’s professional growth.

Juanita Jara de Súmar from McGill University, Canada, in her case study pointed out the importance of succession planning in developing IL education. With the aging of the work force, it seems to be crucial for any organization to share best practices among the workers across the generations. Organizations, such as libraries, should be prepared to do some succession planning to retain the institutional knowledge, she said.

Eystein Gullbekk and Tove Rullestad from University libraries in Oslo and Bergen, Norway, gave a presentation about Library staff and PhD Students as partners in research and learning, with their case of developing web-based IL education modules. It seems that the topic is very topical for many university libraries, because that session was full of librarians interested in hearing about IL education for researchers.

Editor Eileen Breen, whose topic was “IL in the professional literature”, in her case study of a professional library journal had explored which topics where covered in that journal over the years. She identified that there is a gap in literature on the topic of Human resource development for teaching and teaching management. She encouraged information professionals in the audience to share and write about their professional experiences in that area.

 Information workers find inspiration in benchmarking

Networking with colleagues.

The satellite conference also offered inspiring surroundings for global networking with other library professionals during the discussions over workshops, group work tasks, poster sessions, coffee breaks and conference dinner. The sun was also shining on the second day of the conference, which was a welcomed surprise to the satellite organizers, after having had such a rainy summer in Finland.

Janika Asplund
Information specialist, Tampere University Library
Secretary for Cooperation for The  Council for Finnish University Libraries 1.2.-31.10.2011
(Kuvat: Outi Viitasalo)

Kategoria(t): Informaatiolukutaito, Kansainvälisyys, Kirjastoalan tapahtumat, Tiedonhankintataidot, Verkostoituminen | Jätä kommentti

Communicating our value – and costs

ACRL Research Planning and Review Committee (2012) published in June the list of 2012 top ten trends in academic libraries. The data was collected by reviewing the literature, attending conferences and contacting experts. Many important trends were mentioned but the most mentioned and discussed ten trends were:

  • communicating value
  • data curation
  • digital preservation
  • higher education
  • information technology
  • mobile environments
  • patron driven e-book acquisition
  • scholarly communication
  • staffing
  • user behaviors and expectations

These topics are certainly hot topics also in the university libraries in Finland. We are very familiar with the changes in higher education institutions and their funding. European countries are facing serious financial problems which have influenced also the universities. In addition, the Ministry of Education and Culture announced the new funding model for the Finnish universities in April 2012 . The aim of the new model is a better, more efficient international university system with stronger impact and a better defined profile. Although the aim of the new model is accepted and desirable, it is obvious that due to the model there will be winners and losers among universities.

In the circumstances of tight economy it is important that university libraries communicate their value to the universities. The top management of the university has to be sure that the money given to the library will benefit the university more than if the same money would have been given to some other units or activities. University libraries have to demonstrate their value to the scientific community. At the same time, they have to improve their performance because new needs and expectations of the customers will arise. Further, they have to make it visible that the production of library services is not free.

Although it might be well-known that university libraries contribute to the higher education and research in many different ways, it is not necessarily understood, what the real costs of the library services are. The main costs of the university libraries are library premises, information resources (books and journals both in the electronic and printed form) and personnel costs. All of them have their price.

The library as a place is the most important public space on the campus. Modern university libraries are complex and multifunctional places which are not only housing printed collections but offer a modern and flexible learning environment.  As a place the library has a value especially to the students, who do not have their own offices on the campus. In Tampere University Library  we have studied the use of library premises by multiple methods and noticed that well-equipped library premises are really needed and used (Lehto, Toivonen & Iivonen 2012, Lehto, Poteri, Iivonen & Matthews 2012). Students still come to the library to study. They need a place where to study alone but also rooms for group work. It is the university’s benefit that students come to the library to study, progress in their studies and finally graduate from the university.

High quality research needs high quality information resources, which are usually very expensive.  Many university libraries use the major portion of their acquisition budgets for the license fees of e-journals, especially for the “Big Deals”. Because the license fees of the e-journals seem to rise more than the acquisition budgets, university libraries already face difficulties with their ability to provide an access to the expensive, high quality e-journals. However, there is a clear connection between the access to high quality information and the productivity of the faculty.

Carol Tenopir has studied the reading and publishing of the faculty members for years. She has noticed that the faculty members, who publish more, also read more, and further, the faculty members who receive more awards, read more (see e.g. Tenopir & King 2000, Tenopir 2011). She states: “Since the library is the main source of readings for publications and research, a tie between the investment in the library collections and high quality faculty can be made.” (Tenopir 2011) The cuts of acquisition budgets would without doubt mean the cancellation of important subscriptions. This would limit the faculty members’ access to the publications they need, and might even decrease the number of university publications.  This would have serious consequences to the funding of the university because of the new funding model of Finnish universities.

University libraries in Finland as well as elsewhere have had to cut personnel costs. However, more important, they have had to reassess what kind of staff members they need, what are the core tasks of the university libraries and which kind of competence is needed. Staff development through recruitment is important, and so is the continuing training of the current personnel. It is very challenging to cut personnel costs and invest in the knowledge and expertise of the people at the same time.

The work in the university libraries bases nowadays more than ever on the high-level expertise. For example, teaching information literacy requires good pedagogical skills. The special feature of the competence of the library staff is that it can be integrated into the competence of other actors in the university to increase a competitive advantage of the whole university. Radical and uncontrollable cuts in the personnel costs of the university library would harm more than benefit the university.

The directors of the Finnish university libraries are aware of the necessity to demonstrate the impact and outcome of the library services to the university. Various methods such as usage statistics and service quality surveys have been used in measuring the value of the library. New methods, such as critical incident interviews and return on investment -methods suggested by Tenopir (2011) are definitely worth using. Adopting evidence-based librarianship (EBL) method in developing library practice and services can ensure that the library makes good decisions and produces the added value to the scientific community. (Booth 2006, Eldredge 2006, Iivonen 2012.)

I believe that the wise university does not doubt the value of the library. The library has been appreciated and valued as an important infrastructure of the research and higher education. However, it is important to communicate to the top management of the university that high-quality library services are not free and to make visible which are the real costs of library services. It is important to explain why it is still important to invest in the well-equipped library premises, why the university has to pay for the work of high-level experts even in the library, and how much the price of high quality information resources are rising annually. It is not easy even for the directors of university libraries to understand the continuous rising prices of the information resources or e-journal packages, especially the “Big Deals”. How could it then be easily comprehended by non-librarians? The top management of the university is responsible for the university finances, which is a very demanding task. It is important, therefore, that the directors of the university have the correct information about the costs of the library.

References

ACRL Research Planning and Review Committee (2012). 2012 top ten trends in academic libraries. College & Research Libraries News 73 (6): 311-320. Available at  http://crln.acrl.org/content/73/6/311.full.pdf+html  (accessed 13 July 2012).
Booth, A. (2006). Counting what counts: performance measurement and evidence-based practice. Performance Measurement and Metrics 7 (2): 63-74.
Eldredge, J. (2006). Evidence-based librarianship: the EBL process. Library Hi Tech 24 (3): 341-354.
Iivonen, M. (2012). Näyttöön perustuva kirjastotyö menetelmänä [Evidence-based librarianship as a method]. Signum, 45(1), 4-8.  Available at http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/view/5047/4566  (accessed 13 July 2012).
Lehto, A. Toivonen, L. & Iivonen, M. (2012). University library premises: The evaluation of customer satisfaction and usage.  In J. Lau, A.M. Tammaro & T. Bothma (Eds), Access to Knowledge.  In Press.
Lehto, A. Poteri, E., Iivonen, M. & Matthew, G. (2012). Evaluation of space and use. Introduction to evaluation of space and use; a case study from Finland. In G.  Matthews & G. Walton (Eds), Space and University Libraries. Farnham: Ashgate Publishing Ltd. In Press.
Tenopir, C. (2011). Beyond usage: measuring library outcome and value. Library Management 32. (1/2): 5-13.
Tenopir, C. & King, D.W. (2000). Towards electronic journals: Realities for scientist, librarians and publishers. Special Library Association, Washington, DC.

Mirja Iivonen
Chief librarian, Tampere University Library

Kategoria(t): Johtaminen, Palvelut, Viestintä, Yliopistokirjastot | Jätä kommentti

“News media in the digital age”-konferenssi kutsuu pohtimaan digitaalisen vallankumouksen vaikutusta mediaan [IFLA 2012 pre-conference]

Konferenssissa “THE ELECTRONIC RE-EVOLUTION – News Media in the Digital Age”
pohditaan digitaalisen vallankumouksen vaikutusta uutismediaan. Esityksissä
pureudutaan digitaaliseen yhteiskunnan mukanaan tuomiin muutoksiin. Tule
kuulemaan, mitä ovat uudet digitaaliset palvelut ja tuotteet! Myös
tekijänoikeuskysymyksiä pohditaan.

Kuva: Jesse Haaja

Mikkelin konferenssi on maailman suurimman kirjastojärjestön konferenssin
ennakkotapahtuma ja järjestetään elokuun 7. – 9. päivä.  – Mikkelissä
pyritään avartamaan ymmärtämystä kirjastojen, mediamaailman ja digitaalisten aineistojen käyttäjien kesken sekä saamaan vastauksia ja uusia ideoita
yhteistyöhön ja toimintaan. Tavoitteena on laajentaa ja helpottaa tiedon
saantia yhteiskunnassa, Digitointi- ja konservointikeskuksen johtaja Majlis
Bremer-Laamanen sanoo.

Konferenssissa esitelmöivät alan parhaat asiantuntijat yhdeksästä maasta ja tarjolla on uusinta alan tietoa mm. USAsta, Singaporesta, Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Viestinnän keskusliiton projektijohtaja Kristiina Markkula avaa tapahtuman valottamalla, mihin sanomalehtien käyttö ja palvelut ovat menossa. Siirtyminen elektroniseen maailmaan ja sitä myötä tulevaisuuden näkymät askarruttavat eri maissa. Singaporen kansalliskirjasto on yhteistyön edelläkävijä sanomalehtien kustantajien kanssa. Tämä kehittyvä yhteistyö, yhteisöllisyys sekä käyttäjänäkökulma ovat konferenssin pääteemoja.

Konferenssin järjestää IFLAn sanomalehtijaosto yhteistyössä Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen sekä muiden IFLAn jaostojen kanssa. Järjestelyissä ovat mukana myös Miktech Oy sekä Mikkelin yliopistokeskus.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Sirpa Taskinen, viestintäsuunnittelija
Mikkelin yliopistokeskus

Kategoria(t): Aineistot, Kirjastoalan tapahtumat | Jätä kommentti